Jälkiviisaus nr.1 Rakenna talvella vain jos talvi on vähäluminen

Vaikka otsikko kertoo kaiken, niin muutama sana lienee paikallaan. Todennäköisyyslaskenta petti oikein kunnolla. "Tästä talvesta ei voi tulla yhtä runsasluminen, kun viime talvesta" ei ihan pitänyt paikkaansa. Sitten ostettiinkin lumilapioita, lumikola ja lumilinko, jota muuten oli yllättävän vaikea löytää koko maasta marraskuussa. Onneksi Salosta löytyi yksi kappale. Lingosta oli loppujenlopuksi yllättävän vähän hyötyä pehmeähiekkaisessa maaperässä. Ja sitä hiekka lumen alla oli, pehmeää ja hienorakeista.

Snow fun, so fun!

Liittymät, perustukset ja täytöt saatiin tyylikkäästi tehtyä ennen lumien tuloa lokakuun lopulla -  viime tingassa. Saimme koko hässäkän peitettyä kevytpressuilla heti ensilumien jälkeen. Ja sitten sitä lunta tulikin lisää, ja tuli lisää, ja lisää. Sokkelien peittäminen kevytpressuilla oli hyvä ajatus, mutta siitä ei juuri ollut hyötyä, sillä lunta tuli - liikaa.

Vuoden vaihtuessa alkoivat lumityöt, ja ilman ystävällisten sukulaisten ja ystävien apua hommasta ei olisi tullut mitään. 10. tammikuuta, kun Kannustalon rekat ajoivat pihaan, niin perustukset olivat puhtaat lumesta ja osa pihaakin. Noh, kävi siinä edellisenä päivänä yksi mehumaija (kauhallinen traktori) työntämässä lumia pois sisäänajotieltä ja vähän muualtakin. 

Ou shit

Kaunis ajatus siitä, että olisi kirjoittanut blogia rakennusvaiheiden edetessä jäi unelmaksi. Kirjautuessani tilille huomasin kauhukseni, että viimeisimmästä kirjoituksesta on yli vuosi - hups! Nyt ei auta muu, kun heittää muutama story takautuvasti.

Talo on pystyssä, ja se on ollut sitä jo tammikuun alusta asti. Monien värikkäiden vaiheiden jälkeen voi todeta, että kaikki on sujunut yllättävän hyvin, muutamia floppeja lukuun ottamatta - niistä hieman lisää myöhemmin.

Tänään oli ohjelmassa pintamateriaalien matchaus. Seinien värit, lattiapinnat ja kaakelit naksahtivat kohdalleen, kun ihan itsestään. Myönnettäköön että alan liikkeissä on ravattu parin kuukauden ajan melko ahkerasti iltaisin ja viikonloppuisin.

Toinenkin asia loksahti kohdalleen tänään - nimittäin villan nimi. Olemme kauan miettineet sopivaa nimeä talolle. Hankoon kun jotenkin kuuluu, että taloa kun taloa kutsutaan villaksi ;)
Olemme useasti toistaneet itseämme todetessamme, että on helmee tulla ja olla Hangossa. Villa Helmi on käynyt mielessämme, mutta ei jotenkin sopinut kokonaisuuteen. Tänään päätimme paluumatkalla tyttäremme aloitteesta, että nimi on Villa Helmé.